Kun Jeesus henkiruumiissaan hyppäsi alas ristiltä voittajana ja hänen voitonhuutonsa "Se on täytetty" kaikui vielä halki avaruuksien, miljardit enkelit riemuitsivat ja Isä katseli rakastavasti sankari-Poikaansa.
Paholainen, joka vasta hetki sitten oli ilkkunut kärsivää Jumalan Karitsaa ristillä, kauhistui tajutessaan hirveän totuuden: Jeesus oli sovittanut koko maailman kaikki synnit Jumalan edessä, niin ettei niitä enää luettaisi! Pelosta huutaen se syöksyi suinpäin alas Tuonelaan ja demonit hänen perässään ihmetellen johtajansa pelkoa.
- Tulen pian selvittämään välini kanssasi! hän kuuli Jeesuksen huutavan peräänsä ja se kauhistutti häntä vielä enemmän. "Olemme mennyttä! Kaikki lopussa!" Demonit hämärässä Tuonelassa näkivät päämiehensä kauhun ja nekin alkoivat ulista peloissansa. " Jeesus sovitti kaikki synnit, joihin me paratiisista alkaen olemme kovalla työllä saaneet ihmiset lankeamaan!! Kaikki on Jumala Jeesuksen tähden antanut anteeksi! Mitä me nyt teemme? Sitäpaitsi tuomiomme aika lähestyy! Minä vihaan Jumalaa ja Hänen kuviaan ihmisiä!" se kähisi.
Voittaja-Messias lähti kohti temppeliä riemuiten. Koko maailman syntien ja sairauksien taakka hänen hartioiltansa oli hävinnyt. Maanjäristys ja pimeys olivat menneet ja aurinko paistoi taas ja lintujen laulu kuului lähimetsän puista. Enkelien ilohuudot kaikuivat hänen korvissaan heidän availlessaan temppelin ulkomuurin portteja, ja temppelin korkeita ovia kohti kaikkeinpyhintä. Hän meni kaikkeinpyhimmän noin 10 cm paksun kudotun esiripun eteen ja yhdellä käden viittauksella halkaisi sen ylhäältä alas asti. Papit temppelissä juoksivat pakoon, kun he näkivät ovien avautuvan kuin itsestään ja yhtäkkiä esirippu halkesi heidän käsittämättä miksi. Mutta nyt oli Jeesuksen kertakaikkinen uhri annettu ja tie kaikkeinpyhimpään avattu kaikille Isän eteen taivaallisiin hänen reväistyn ruumiinsa ja verensä esiripun lävitse.
Hetken kuluttua Jeesus kääntyi ja hänen ilmeensä kävi ankaraksi. Hän lähti kohti Tuonelan porttia ja samantien syöksyi siitä sisälle.
- Avaimet!! hän karjaisi. Paholainen toi vapisten Jeesukselle Tuonelan avaimet ja Kuolema toi myös hänelle omansa. Ne tiesivät, etteivät enää saisi määrätä luomakunnan kuolemista, sen määräisi tästedes Jumala itse.
Jeesus meni Paholaisen eteen ja tallasi hänen päänsä murskaksi täydellisen tappion merkiksi. Hänet oli näin saatettu häpeään koko demonilauman edessä, joiden ulina jatkuvasti soi taustalla. Ne tiesivät nyt, että lapsikin, joka ymmärsi Jeesuksen voiton merkityksen, olisi vahvempi kuin heidän johtajansa!
jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti