SYKSYLLÄ HEDELMÄT
Olin jo pitkään hengessäni rukoillut apua
väkivaltaiseen avioliittooni
Sielussani olin jo taipunut väistämättömään:
sen täytyy loppua
Mutta ruumiini nousi kapinaan:
Käteni vaativat:
- Meidän on saatava hyväillä!
- Hiljaa!
Kohtuni kapinoi:
- On synnytettävä uutta elämää!
- Vaiti!
He kaikki seisoivat edessäni huutaen julki oikeuksiaan
Silmäni katsoivat minua
tuskaisen syyttävinä
En kestänyt sitä
käänsin selkäni niille
Kuulin askelten rytmin
Ohitseni astelivat tuhannet suutelemattomat suudelmat
iskulauseineen
- Vaadin hiljaisuutta! Sallisinko teille oikeutenne?
Tahtoisitte antaa rakkautta
saamatta mitään takaisin
Voisitteko ikuisesti hyväillä murskatuin kyynärluin
tai olisiko itkuisissa silmissä voimaa
katsoa hellästi sysimustaan yöhön
tai jaksaisiko suu huutaa vuorien lomaan loputtomasti
kaiun milloinkaan kiirimättä takaisin
Kaikkien esteiden täytyy väistyä
elämäni tarkoituksen tieltä
Eihän hedelmättömästä puusta kannata odottaa satoa
-Palatkaa syksyllä
kulkekaa ohitse
Voitte nähdä elämäni hedelmät
vuorien rinteillä
puiden rungoista kaartuvat
taakkojen alla painuvat oksat
taakkoina kypsynyt sato
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti