Pieni karavaani oli saapunut Jerusalemiin ja kukin matkue mennyt omille teilleen. Aaron kulki rakentajien asuinpaikalle ja uninen Miriam kuuli, kuinka Aaron puhui muutamille tovereilleen jotakin. Hetken kuluttua he jo olivat ratsailla. Maria istui nyytteineen veljensä edessä hevosen selässä ja toveri toisella hevosella seurasi mukana ja niin he karauttivat kohti Ein Keremiä.
Vain noin puolta hetkeä myöhemmin he saapuivat Sakariaan talon pihaan ja hämmästynyt talonväki riensi heitä vastaan iloisesti huudahdellen. Aaron auttoi Miriamin alas satulasta ja syleili tätiään Elishevaa ja tämän miestä pappi Sakariasta. Pikku matkue toivotettin tervetulleeksi sisään, mutta Aaron kieltäytyi sanoen palaavansa heti takaisin Jerusalemiin, vain Maria jäisi.
Elisheva- täti johdatti uupuneen Miriamin sisälle taloon syleillen ja katsellen häntä huoneen valossa ihastellen ja ylistäen Jumalaa. Hän alkoi puhua. "Miten olen saanut tämän suuren armon, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni!? Siunattu olet sinä naisten joukossa ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Autuas olet sinä, joka uskoit sen sanan, joka sinulle on tullut Herralta!" Elisheva lopetti ja katsoi hämmästyneenä Miriamia ja jatkoi: "Kun äsken tervehdit minua ulkona, hypähti lapsi ilosta kohdussani! Miriam, sinä kannat Jumalan Poikaa, Messiasta!
Kuultuaan tätinsä sanat Miriam vuorostaan profetoi ja ylisti suurta Israelin Pyhää, joka oli tehnyt hänelle, alhaiselle, suuria. Nyt Miriam ymmärsi, miksi Herra oli lähettänyt hänet tänne. Missään muualla hän ei olisi voinut saada sellaista rohkaisua ja vahvistusta näylleen kuin täällä. Ei äiti turhaan ollut kertonut heidän elävän hyvin lähellä Jumalaa.
maanantai 28. marraskuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS VI
Anna ja Eeli istuivat iltaa pienessä talossaan. Molemmat lapset olivat poissa ja se tuntui oudolta Marian iloisen rupattelun tauottua. Molemmat vanhemmat olivat allapäin.
"Onneksi Aaronin työt loppuvat pian ja he molemmat palaavat kotiin, ehkä jo keväällä!" huokaisi Eeli. "Mistä tiedät?" kysyi Anna ilahtuen. "Aaron kertoi monia asioita, joita hän ei uskaltanut paljastaa edes synagoogassa.."
Ovelta kuului tuttu koputus ja Eeli meni avaamaan tulevalle vävylleen. "Yksi huokailija lisää sopii tänne ihan hyvin!" vitsaili isä, mutta vakavoitui nähdessään Joosefin surkean ilmeen. Tulija istui tutulle paikalleen pöydän ääreen ja Anna kaatoi hänelle kuumaa teetä. Ulkona oli kova tuuli ja sade ja lämmin juoma teki hyvää kosteissa vaatteissa sisälle kiiruhtaneelle vävypojalle, jonka vierailu tuntui tavallistakin tervetulleemmalta.
"Olin juuri puhumassa Annalle miten Aaron kertoi asioiden olevan Jesrusalemissa. Tilanne on käymässä kerrassaan pahaksi.. Herodeksen sairaus on pahentunut..Aaron oli kuullut huhuja, että Herodes olisi surmauttanut joitakin pojistaan ja myös rakkaimman vaimonsa! Herodeksen mielikuvissa saattaa herätä epäilys ketä tahansa kohtaan ja sen ihmisen päivät ovat luetut. Kansa on hermostunut. Huhutaan, että suuri muurirakennelma jää ehkä kesken, jos tämä jatkuu.
Temppelihän on jo valmis. Annan siskon Elishevan mies Sakarias on myös mukana toimittamassa temppelipalvelusta, kuten tiedätkin. Hän kuuluu Abian osastoon, joka palvelee alkukesästä." Isä jäi ajatuksiinsa miettien, joka Miriam mahtaisi olla perillä Ein Kermissä.
"Niin, olen kuullut Aaronilta niistä valtavista järkäleistä, jotka ovat muurin alimmaisina kivinä. Hän kertoi Herodeksen nerokkaasta keinosta valmistaa ne ja tuoda paikalleen. Tätä vanhemmatkaan eivät olleet kuulleet ja Joosef rakentajana aivan innostui kertoessaan siitä. "No, rakentajat louhivat temppelialueen ja Golgatan teloituspaikan väliseltä Moorianvuoren kohdalta otetun kiviaineksen pylväiden muotoon, jotka sitten vieritetään paikalleen muurin perustuksiksi. Sitten louhinta jatkuu: yksi reuna hakataan suoraksi ja "pylväs" kaadetaan suoralle reunalleen. Sen jälkeen muut reunat hakataan suoriksi. Hakkaajat olivat kuulemma saaneet yhden kiven lähes paikoilleen, kun se yhtäkkiä valtavan työmäärän jälkeen halkesi käyttökelvottomaksi!"
Nyt Eelikin innostui. "Mikä rakentajanero!! Sääli, että sellainen pahuus on saanut yliotteen hänestä. Hänhän on täyttänyt Israelin epäjumaliensa patsailla!" "Toivottavasti Aaron palaa sieltä pian kotiin ja tuo Miriamin mukanaan!!" huokaisi äiti ja kaikki kolme jäivät syviin ajatuksiin.
"Onneksi Aaronin työt loppuvat pian ja he molemmat palaavat kotiin, ehkä jo keväällä!" huokaisi Eeli. "Mistä tiedät?" kysyi Anna ilahtuen. "Aaron kertoi monia asioita, joita hän ei uskaltanut paljastaa edes synagoogassa.."
Ovelta kuului tuttu koputus ja Eeli meni avaamaan tulevalle vävylleen. "Yksi huokailija lisää sopii tänne ihan hyvin!" vitsaili isä, mutta vakavoitui nähdessään Joosefin surkean ilmeen. Tulija istui tutulle paikalleen pöydän ääreen ja Anna kaatoi hänelle kuumaa teetä. Ulkona oli kova tuuli ja sade ja lämmin juoma teki hyvää kosteissa vaatteissa sisälle kiiruhtaneelle vävypojalle, jonka vierailu tuntui tavallistakin tervetulleemmalta.
"Olin juuri puhumassa Annalle miten Aaron kertoi asioiden olevan Jesrusalemissa. Tilanne on käymässä kerrassaan pahaksi.. Herodeksen sairaus on pahentunut..Aaron oli kuullut huhuja, että Herodes olisi surmauttanut joitakin pojistaan ja myös rakkaimman vaimonsa! Herodeksen mielikuvissa saattaa herätä epäilys ketä tahansa kohtaan ja sen ihmisen päivät ovat luetut. Kansa on hermostunut. Huhutaan, että suuri muurirakennelma jää ehkä kesken, jos tämä jatkuu.
Temppelihän on jo valmis. Annan siskon Elishevan mies Sakarias on myös mukana toimittamassa temppelipalvelusta, kuten tiedätkin. Hän kuuluu Abian osastoon, joka palvelee alkukesästä." Isä jäi ajatuksiinsa miettien, joka Miriam mahtaisi olla perillä Ein Kermissä.
"Niin, olen kuullut Aaronilta niistä valtavista järkäleistä, jotka ovat muurin alimmaisina kivinä. Hän kertoi Herodeksen nerokkaasta keinosta valmistaa ne ja tuoda paikalleen. Tätä vanhemmatkaan eivät olleet kuulleet ja Joosef rakentajana aivan innostui kertoessaan siitä. "No, rakentajat louhivat temppelialueen ja Golgatan teloituspaikan väliseltä Moorianvuoren kohdalta otetun kiviaineksen pylväiden muotoon, jotka sitten vieritetään paikalleen muurin perustuksiksi. Sitten louhinta jatkuu: yksi reuna hakataan suoraksi ja "pylväs" kaadetaan suoralle reunalleen. Sen jälkeen muut reunat hakataan suoriksi. Hakkaajat olivat kuulemma saaneet yhden kiven lähes paikoilleen, kun se yhtäkkiä valtavan työmäärän jälkeen halkesi käyttökelvottomaksi!"
Nyt Eelikin innostui. "Mikä rakentajanero!! Sääli, että sellainen pahuus on saanut yliotteen hänestä. Hänhän on täyttänyt Israelin epäjumaliensa patsailla!" "Toivottavasti Aaron palaa sieltä pian kotiin ja tuo Miriamin mukanaan!!" huokaisi äiti ja kaikki kolme jäivät syviin ajatuksiin.
tiistai 22. marraskuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS V
Vasta sapatin aamuauringon heikko kajastus näkyi itäisellä taivaalla, kun Miriam havahtui äidin lähtöön ulos ovesta. Tapansa mukaan äiti meni tuvan seinustan penkille mukanaan rukouskirja, josta hän ikäänkuin lauleli rukouksia kauniilla äänellään. Äitihän on ylipappi Aaronin sukua ja varmaan sieltä periytyy hänen kaipuunsa olla Kaikkivaltiaan lähellä.
Samantien Miriam jo nukahti uudelleen. Mutta äidin rukoillessa ääneen läheisten puiden linnutkin heräsivät ja yhtyivät Annan rukouksiin voimakkaalla liverryksellä. Anna tunsi sieraimissaan öisen sateen tuoman raikkauden ja laajojen rinteiden kukkien, erityisesti laventelin, tuoksun.
Aamu oli jo pitkällä, kun Miriam seuraavan kerran heräsi äidin ja isän keskusteluun, mutta hän tahtoi vielä venytellä ja viivytellä vuoteessa. Lopulta nousi ja puki yllensä sapattihameen sekä villasta valmistetun puseron, sillä päivätkin alkoivat olla jo hyytävän kylmiä Nasaretin kukkuloilla. Hän kampasi pitkät kiiltävät hiuksensa päälaelle kauniiksi sykeröksi. Maria oli aika pieni ja hän ajatteli kampauksen tekevän hänestä vähän kookkaaman ja aikuisemman näköisen.
Maria astui ulos makuusopestaan ja tervehti vanempiaan iloisesti: "Hag sameach!" Joka tarkoitti iloista juhlaa! Vanhemmat vastasivat hymyillen "Hanukka sameach!" Aaronin raskas hengitys ilmaisi hänen vielä nukkuvan. Kova työ temppelillä ja matkan rasitus vaativat veronsa. Kahdeksanhaarainen kynttilänjalka seitsemine kynttilöineen oli sytyttämättä pöydällä, jolle äiti oli kattanut iltaiset perunaletut ja hunajaleivonnaiset. Kanaruoka syötäisiin vasta iltapäivällä ennen synagoogaan lähtöä.
Samantien Miriam jo nukahti uudelleen. Mutta äidin rukoillessa ääneen läheisten puiden linnutkin heräsivät ja yhtyivät Annan rukouksiin voimakkaalla liverryksellä. Anna tunsi sieraimissaan öisen sateen tuoman raikkauden ja laajojen rinteiden kukkien, erityisesti laventelin, tuoksun.
Aamu oli jo pitkällä, kun Miriam seuraavan kerran heräsi äidin ja isän keskusteluun, mutta hän tahtoi vielä venytellä ja viivytellä vuoteessa. Lopulta nousi ja puki yllensä sapattihameen sekä villasta valmistetun puseron, sillä päivätkin alkoivat olla jo hyytävän kylmiä Nasaretin kukkuloilla. Hän kampasi pitkät kiiltävät hiuksensa päälaelle kauniiksi sykeröksi. Maria oli aika pieni ja hän ajatteli kampauksen tekevän hänestä vähän kookkaaman ja aikuisemman näköisen.
Maria astui ulos makuusopestaan ja tervehti vanempiaan iloisesti: "Hag sameach!" Joka tarkoitti iloista juhlaa! Vanhemmat vastasivat hymyillen "Hanukka sameach!" Aaronin raskas hengitys ilmaisi hänen vielä nukkuvan. Kova työ temppelillä ja matkan rasitus vaativat veronsa. Kahdeksanhaarainen kynttilänjalka seitsemine kynttilöineen oli sytyttämättä pöydällä, jolle äiti oli kattanut iltaiset perunaletut ja hunajaleivonnaiset. Kanaruoka syötäisiin vasta iltapäivällä ennen synagoogaan lähtöä.
maanantai 14. marraskuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS IV
Aaronin syvä kuorsaus kuului hänen makuusopestaan, mutta isä ja äiti valvoivat vielä. Äiti keräsi astioita pöydästä ja Maria laittoi lopun ruoan maljaan, sulki sen kannen ja vei sen sitten ulkokomeroon, jossa se säilyisi kylmänä vielä huomiseenkin. Maria muisti samassa, mitä enkeli oli lisäksi sanonut: että iäkäs Elisheva-tätikin odottaa lasta ja on kuudennella kuukaudella.
Vanhemmat ilahtuivat kovasti. Kivi putosi Eelin harteilta. Hän sanoi vaimolleen: "Menköön Maria nyt katsomaan vanhinta siskoasi! Jos hän on raskaana kuudennella kuukaudella, niin siitä tiedämme, että Maria on puhunut totta! Lankosi Sakarias on hänen tukenaan, mutta olisihan Marian apu nyt varmasti tervetullutta!" "Ajatella, minkä armon hän on saanut, jos uutinen pitää paikkansa. Silloin hänen lapsettomuutensa häpeä on iäksi poistettu sisareni yltä!" jatkoi äiti.
Maria oli jo nukahtamaisillaan, kun hän vielä kuuli vanhempiensa suunnittelevan hänen matkaansa samaan retkueeseen, jossa Aaronkin palaa Jerusalemiin. Sakarias ja Elishevahan asuvat vain noin kolmenkymmenen vakomitan päässä Pyhästä kaupungista.
Joosefin tullessa kotiinsa hänen isänsä jo nukkui sikeästi. Joosef sytytti kynttilän ja istui pöydän ääressä ajatuksissaan. Rakas Maria ilmeisesti odottaa Messiasta. Luotan Mariaan. Varmasti hän puhui totta! Tietysti hän puhuu totta!
Joosef sammutti kynttilän ja näki ikkunasta monen talon ikkunoiden jo pimenneen niiden väen käytyä nukkumaan sapatin rauhassa.
Vanhemmat ilahtuivat kovasti. Kivi putosi Eelin harteilta. Hän sanoi vaimolleen: "Menköön Maria nyt katsomaan vanhinta siskoasi! Jos hän on raskaana kuudennella kuukaudella, niin siitä tiedämme, että Maria on puhunut totta! Lankosi Sakarias on hänen tukenaan, mutta olisihan Marian apu nyt varmasti tervetullutta!" "Ajatella, minkä armon hän on saanut, jos uutinen pitää paikkansa. Silloin hänen lapsettomuutensa häpeä on iäksi poistettu sisareni yltä!" jatkoi äiti.
Maria oli jo nukahtamaisillaan, kun hän vielä kuuli vanhempiensa suunnittelevan hänen matkaansa samaan retkueeseen, jossa Aaronkin palaa Jerusalemiin. Sakarias ja Elishevahan asuvat vain noin kolmenkymmenen vakomitan päässä Pyhästä kaupungista.
Joosefin tullessa kotiinsa hänen isänsä jo nukkui sikeästi. Joosef sytytti kynttilän ja istui pöydän ääressä ajatuksissaan. Rakas Maria ilmeisesti odottaa Messiasta. Luotan Mariaan. Varmasti hän puhui totta! Tietysti hän puhuu totta!
Joosef sammutti kynttilän ja näki ikkunasta monen talon ikkunoiden jo pimenneen niiden väen käytyä nukkumaan sapatin rauhassa.
KÄTKETTY MESSIAS III
Aaronin pesydyttyä takapihan kaivolla ja vaihdettua puhtaat vaatteet ylleen isä ja hän olivat keskittyneet keskusteluun äidin ja Marian valmistellessa ruokapöytää sapattileipineen ja kynttelikköineen. Isä lähinnä kyseli ja Aaron kertoili, mitä Jerusalemiin ja temppelirakennukselle kuului. Aaron kuvaili, miten sanomattoman loistokas temppeli jo oli ja vielä sitä lisää viimeisteltiin. Isä kuului mainitsevan Herodeksen julmuuksista, joista monta hän saanee anteeksi rakennettuaan niin hienon temppelin juutalaisille! "Sopisi nyt Messiaan tulla!!" Molemmat huusivat yhtaikaa "Aamen!!"
Mutta Aaron vakavoitui ja alkoi kertoa miten rabbit ja oppineet ovat laskeneet Danielinkirjan mukaan, että Messiaan saapumisen aika onkin juuri nyt! Isä odotti henkeään pidätellen. Olihan meidänkin kylän rabbi näin sanonut, mutta isä oli ajatellut hänen puhuvan vain unelmistaan ja toiveistaan..
Ruokapöytä oli valmistettu. Samassa Joosef astui sisään iloisena ja miehekkäänä juhlavaatteissaan ilmoittaen, että kaksi tähteä oli syttynyt taivaalle! Hän riensi suutelemaan morsiamensa poskea. Heidän rakastavat katseensa kohtasivat, kunnes oli siirryttävä pöytään jokainen totutulle paikalleen.
Rukousten jälkeen ihanalta maistuvan ruoan ääressä keskustelu Messiaasta jatkui. Marian posket hehkuivat jännityksestä. Pian he kaikki kuulisivat sen suuren uutisen ja riemuitsisivat hänen kanssaan. Maria yritti saada sanotuksi asiansa joka kerta, kun tuli pieni miettimistauko miesten keskusteluun. Mutta aina joku jatkoi siitä, mihin oli jäänyt keskustellessaan Messiaan ajan ihanuudesta ja Hänen kuninkuutensa valtavuudesta. "Tulee roomalaisille äkkilähtö täältä!" sanoi isä ja kaikki nauroivat makeasti. Äiti katsoi välillä Mariaa päätään puistaen kuin sanoakseen: "Anna miesten hoitaa tällaiset keskustelut!"
Pian Marialla oli jo kyyneleet silmissä, kun hän korotti äänensä pienen tauon aikana ja melkein huusi: "Mutta jonkunhan täytyy synnyttää Messias!! Kuka tuo nainen on?!" Maria oli saanut asiansa alulle eikä aikonut luovuttaa ennenkuin olisi saanut sen kerrotuksi kokonaan. "Minulle on sattunut ihme! Kuunnelkaa! Pyhä enkeli ilmestyi minulle kaivolla, kun olin vettä hakemassa ja sanoi, että minä synnyttäisin Messiaan!!" Miesten suut jäivät auki, kun he katsoivat Mariaa hölmistyneinä. "Mitä sinä lapsi puhut?!" sai isä sanotuksi. "Enkeli kertoi, että hänen nimekseen tulisi Jeshua ja hänellä olisi suuri valta aina pakanakansoja myöten!" jatkoi Maria ja odotti, että kohta koko hänen rakas perheensä puhkeaisi raikuvaan riemuun.
Mutta uutinen päinvastoin tyrehdytti keskustelun. Isä ja äiti katselivat toisiaan eikä Aaronkaan osannut sanoa mitään, katseli vain riemuitsevaa Mariaa. Joosef halusi puhua Marian kanssa kahden ja he menivät ulos majan seinustalla olevalle penkille istumaan. Yö oli viileä ja kirkkaat tähdet loistivat taivaalla ja puolikuu oli noussut valaisten koko Nasaretin korkeaa ylänköä. Joosef otti rakasta Mariaansa kädestä ja pyysi häntä kertomaan oikein tarkasti ihan kaiken siitä, mitä kaivolla oli tapahtunut. Äiti toi Marialle lämpimän viitan ja kehotti palaamaan pian sisälle. Viheriöivän rinteen kukkien tuoksu tuntui voimakkaana heidän sieraimiinsa. Joosef kietoi viitan hennon Marian ympärille ja veti hänet lämpöiseen kainaloonsa. Joosef rakasti hänen sinisiä silmiään ja mustaa pitkää tukkaansa, mutta eniten hän ihaili Marian luonnetta: siinä oli jotain niin sanomattoman suloista ja puhdasta.
Rakastavaiset istuivat penkillä hyvän tovin uppoutuneina herkeämättä keskusteluun, joka heille molemmille oli elintärkeä. Marialle se oli valtavan taivaallisen kohtaamisen kertomista ja Joosefille pienimpienkin yksityiskohtien kyselemistä kuin hälventääkseen kaiken mahdollisen epäilyksen, joka hänelle saattaisi tulla mieleen. Maria vaikutti uskottavalta. Hän ei ollut koskaan puhunut muuta kuin totta. Joosef mietti. "Jos minä uskon, mutta toiset saavat pääni kääntymään.. Entä rabbi, uskoisiko hän? Minun täytyy jossakin vaiheessa puhua hänen kanssaan.."
Perhe oli käymässä levolle. Aaron jo nukkui rankan kotimatkan väsymystä pois ja äiti kutsui Mariankin sisälle. Hiukan hämmentynyt tyttö hyvästeli sulhasensa, joka syvissä ajatuksissaan lähti kulkemaan kotiaan kohti. Mariaa paleli, mutta hän odotteli, kunnes Joosef ennen tien vasemmalle kääntyvää mutkaa vielä kerran kääntyisi ja huiskuttaisi Marialle tapansa mukaan. Niin nytkin. Maria oli hyvillään siitä, että Joosef ikääntyvän puuseppäisänsä kanssa asui niin lähellä, että tapaamiset onnistuivat sapattinakin. Maria pujahti sisälle ja sulki oven jälkeensä.
Mutta Aaron vakavoitui ja alkoi kertoa miten rabbit ja oppineet ovat laskeneet Danielinkirjan mukaan, että Messiaan saapumisen aika onkin juuri nyt! Isä odotti henkeään pidätellen. Olihan meidänkin kylän rabbi näin sanonut, mutta isä oli ajatellut hänen puhuvan vain unelmistaan ja toiveistaan..
Ruokapöytä oli valmistettu. Samassa Joosef astui sisään iloisena ja miehekkäänä juhlavaatteissaan ilmoittaen, että kaksi tähteä oli syttynyt taivaalle! Hän riensi suutelemaan morsiamensa poskea. Heidän rakastavat katseensa kohtasivat, kunnes oli siirryttävä pöytään jokainen totutulle paikalleen.
Rukousten jälkeen ihanalta maistuvan ruoan ääressä keskustelu Messiaasta jatkui. Marian posket hehkuivat jännityksestä. Pian he kaikki kuulisivat sen suuren uutisen ja riemuitsisivat hänen kanssaan. Maria yritti saada sanotuksi asiansa joka kerta, kun tuli pieni miettimistauko miesten keskusteluun. Mutta aina joku jatkoi siitä, mihin oli jäänyt keskustellessaan Messiaan ajan ihanuudesta ja Hänen kuninkuutensa valtavuudesta. "Tulee roomalaisille äkkilähtö täältä!" sanoi isä ja kaikki nauroivat makeasti. Äiti katsoi välillä Mariaa päätään puistaen kuin sanoakseen: "Anna miesten hoitaa tällaiset keskustelut!"
Pian Marialla oli jo kyyneleet silmissä, kun hän korotti äänensä pienen tauon aikana ja melkein huusi: "Mutta jonkunhan täytyy synnyttää Messias!! Kuka tuo nainen on?!" Maria oli saanut asiansa alulle eikä aikonut luovuttaa ennenkuin olisi saanut sen kerrotuksi kokonaan. "Minulle on sattunut ihme! Kuunnelkaa! Pyhä enkeli ilmestyi minulle kaivolla, kun olin vettä hakemassa ja sanoi, että minä synnyttäisin Messiaan!!" Miesten suut jäivät auki, kun he katsoivat Mariaa hölmistyneinä. "Mitä sinä lapsi puhut?!" sai isä sanotuksi. "Enkeli kertoi, että hänen nimekseen tulisi Jeshua ja hänellä olisi suuri valta aina pakanakansoja myöten!" jatkoi Maria ja odotti, että kohta koko hänen rakas perheensä puhkeaisi raikuvaan riemuun.
Mutta uutinen päinvastoin tyrehdytti keskustelun. Isä ja äiti katselivat toisiaan eikä Aaronkaan osannut sanoa mitään, katseli vain riemuitsevaa Mariaa. Joosef halusi puhua Marian kanssa kahden ja he menivät ulos majan seinustalla olevalle penkille istumaan. Yö oli viileä ja kirkkaat tähdet loistivat taivaalla ja puolikuu oli noussut valaisten koko Nasaretin korkeaa ylänköä. Joosef otti rakasta Mariaansa kädestä ja pyysi häntä kertomaan oikein tarkasti ihan kaiken siitä, mitä kaivolla oli tapahtunut. Äiti toi Marialle lämpimän viitan ja kehotti palaamaan pian sisälle. Viheriöivän rinteen kukkien tuoksu tuntui voimakkaana heidän sieraimiinsa. Joosef kietoi viitan hennon Marian ympärille ja veti hänet lämpöiseen kainaloonsa. Joosef rakasti hänen sinisiä silmiään ja mustaa pitkää tukkaansa, mutta eniten hän ihaili Marian luonnetta: siinä oli jotain niin sanomattoman suloista ja puhdasta.
Rakastavaiset istuivat penkillä hyvän tovin uppoutuneina herkeämättä keskusteluun, joka heille molemmille oli elintärkeä. Marialle se oli valtavan taivaallisen kohtaamisen kertomista ja Joosefille pienimpienkin yksityiskohtien kyselemistä kuin hälventääkseen kaiken mahdollisen epäilyksen, joka hänelle saattaisi tulla mieleen. Maria vaikutti uskottavalta. Hän ei ollut koskaan puhunut muuta kuin totta. Joosef mietti. "Jos minä uskon, mutta toiset saavat pääni kääntymään.. Entä rabbi, uskoisiko hän? Minun täytyy jossakin vaiheessa puhua hänen kanssaan.."
Perhe oli käymässä levolle. Aaron jo nukkui rankan kotimatkan väsymystä pois ja äiti kutsui Mariankin sisälle. Hiukan hämmentynyt tyttö hyvästeli sulhasensa, joka syvissä ajatuksissaan lähti kulkemaan kotiaan kohti. Mariaa paleli, mutta hän odotteli, kunnes Joosef ennen tien vasemmalle kääntyvää mutkaa vielä kerran kääntyisi ja huiskuttaisi Marialle tapansa mukaan. Niin nytkin. Maria oli hyvillään siitä, että Joosef ikääntyvän puuseppäisänsä kanssa asui niin lähellä, että tapaamiset onnistuivat sapattinakin. Maria pujahti sisälle ja sulki oven jälkeensä.
SALATTU MESSIAS II
Pian Maria juoksi jo ylös rinnettä hunaja-astia kädessään. Montaa sanaa hän ei ehtinyt Januan kanssa vaihtaa, vaikka vanhus oli varmaan yksinäinen vuorenrinteen majassaan, jonka lähellä hänen mehiläiskennonsa sijaitsivat. Maria ei tiennyt hänestä muuta kuin että hän oli tullut jostakin kaukaa silkkitietä pitkin, poikennut Merentielle ja mieltynyt Nasaretin kaakkoisrinteeseen, koska arveli, että tuo alue soveltuisi hyvin hänen ammattiinsa mehiläishoitoon.
Syrjäsilmällä Maria havaitsi rinteen jo viheriöivän alkaneen sadekauden seurauksena. Moni kasvi oli kukassa ja hunaja siis vastavalmistunutta. Tulisikohan Aaron tänään, hän mietti. Hänen veljensä oli Jerusalemissa rakentamassa Herodeksen remppelin viimeistä vaihetta ja oli lähettänyt sanaa, että ennen Hanukkaa tulisi kotiin käymään. Hän ehtisikin viimehetkessä, sillä tuo iloinen juhla alkaa jo kahden tunnin kuluttua!
Jospa Aaron tulisi ja saisin kertoa koko perheelle, että minä odotan Messiasta!! Messiasta!!!
Koko vuori kaikui, kun hän huusi tuon ihmeellisen sanan: Messiasta!!!
Maria läheni vuoren laella olevaa kotikyläänsä ja samassa riemukseen näki, että pieni karavaani matkalaisia oli saapunut ja paljon kyläläisiä oli heitä tervehtimässä. Isäkin oli paraiksi tullut työpaikaltaan Seforiksesta ja tervehti Aaronia, samoin äiti, joka kuitenkin lähti jo edeltä juoksemaan kotiin varmaan valmistamaan piirasta, johon Maria sopivasti toi hunajan. Maria palasi kiireesti ulos veljensä Aaronin luo, joka avosylin riensi pikkusiskoaan tervehtimään.
Syrjäsilmällä Maria havaitsi rinteen jo viheriöivän alkaneen sadekauden seurauksena. Moni kasvi oli kukassa ja hunaja siis vastavalmistunutta. Tulisikohan Aaron tänään, hän mietti. Hänen veljensä oli Jerusalemissa rakentamassa Herodeksen remppelin viimeistä vaihetta ja oli lähettänyt sanaa, että ennen Hanukkaa tulisi kotiin käymään. Hän ehtisikin viimehetkessä, sillä tuo iloinen juhla alkaa jo kahden tunnin kuluttua!
Jospa Aaron tulisi ja saisin kertoa koko perheelle, että minä odotan Messiasta!! Messiasta!!!
Koko vuori kaikui, kun hän huusi tuon ihmeellisen sanan: Messiasta!!!
Maria läheni vuoren laella olevaa kotikyläänsä ja samassa riemukseen näki, että pieni karavaani matkalaisia oli saapunut ja paljon kyläläisiä oli heitä tervehtimässä. Isäkin oli paraiksi tullut työpaikaltaan Seforiksesta ja tervehti Aaronia, samoin äiti, joka kuitenkin lähti jo edeltä juoksemaan kotiin varmaan valmistamaan piirasta, johon Maria sopivasti toi hunajan. Maria palasi kiireesti ulos veljensä Aaronin luo, joka avosylin riensi pikkusiskoaan tervehtimään.
lauantai 1. lokakuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS I
- Terve armoitettu! Herra kanssasi!
Tyttö hypähti seisaalleen lähteen yltä, johon hän juuri oli ollut kurottamassa nostaakseen vettä.
Näky, jonka hän näki, sai hänen polvensa hervahtamaan ja kauhunväreet kulkivat läpi hänen olemuksensa. Ruukku putosi veteen.
Tyttö pysyi vaivoin jaloillaan katsellessaan miestä, jonka ympärillä oli kirkas valo ja joka oli selvästikin tullut toisesta maailmasta.
- Älä pelkää Maria! Sinä olet saanut sen armon Jumalan edessä, että tulet nyt raskaaksi ja synnytät pojan nimeltä Jeshua, joka on Messias, Korkeimman poika. Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen ja hän hallitsee iankaikkisesti Jaakobin huonetta!
Maria vapisi kauttaaltaan, mutta sai kysytyksi
- Olen neitsyt. Miten raskaus on mahdollinen?
Maria kuuli korvissaan sydämensä takovan rajusti, mutta hän tunsi rauhoittuvansa olennon edelleen jatkaessa
- Pyhän Hengen voima varjoaa sinut. Lasta tullaan kutsumaan Jumalan Pojaksi ja Daavidin pojaksi. Myös sukulaisesi Elisabet kantaa lasta kohdussaan jo kuudetta kuukautta.
- Tapahtukoon minulle niinkuin sanot, olenhan Herran palvelijatar!
Olento katosi ja Maria kurottautui kuin unessa kohti vedessä kelluvaa ruukkua, sai siitä kiinni ja täytti sen vedellä. Hän istui täyden ruukkunsa kanssa hetken läheisellä kivellä miettien kuulemiaan sanoja: synnyttäisin lapsen..Messiaan..joka hallitsisi iankaikkisesti.
Maria kiiruhti innoissaan kotia kohti ja tervehti vain kiireisesti ystävättäriään, jotka tulivat vastaan vedenhakumatkallaan. Nyt oli kiire kertomaan äidille ja isälle tämä suuri uutinen! Synnyttäisin Messiaan! Messiaan! Ja että iäkäs Elisabetkin, äidin serkku, on raskaana jo kuudennella kuulla, se on suuri uutinen! Vesi läikähti ruukusta hänen juostessaan rinnettä ylös ja hän hiljensi hiukan vauhtiaan. Ja miten rakas sulhaseni Joosefkin ilahtuu! Isä ja Joosef puhuvat aina joka sapattiaterialla vain Messiaan tulosta! Marian kasvot olivat aivan innosta punaiset, kun hän lopulta astui kodin ovesta sisään ja vei ruukkunsa paikalleen nurkassa olevan kaapin päälle.
- Missä viivyit Maria? Sapatti alkaa pian ja sinun on vielä juostava hakemaan hunajaa Januan talosta tätä piirasta varten, menehän nyt!
- Äiti, minä näin kaivolla enkelin. Hän sanoi, että synnyttäisin Messiaan!
- Mitä sinä lapsi puhut? Joudu nyt Janualle. Äläkä mene lähelle jyrkännettä vaan mene kiertotietä ettet joudu vaaraan!
Äiti tuli ovelle katselemaan Marian juostessa rinnettä alas kunnes tämän mustana liehuva tukka ja sininen hame katosivat puiden taakse. Äiti oli hetkeksi unohtanut kiireensä ja mietti hämmentyneenä, mitä ihmettä Maria oli kertonut kaivolla tapahtuneen.
Tyttö hypähti seisaalleen lähteen yltä, johon hän juuri oli ollut kurottamassa nostaakseen vettä.
Näky, jonka hän näki, sai hänen polvensa hervahtamaan ja kauhunväreet kulkivat läpi hänen olemuksensa. Ruukku putosi veteen.
Tyttö pysyi vaivoin jaloillaan katsellessaan miestä, jonka ympärillä oli kirkas valo ja joka oli selvästikin tullut toisesta maailmasta.
- Älä pelkää Maria! Sinä olet saanut sen armon Jumalan edessä, että tulet nyt raskaaksi ja synnytät pojan nimeltä Jeshua, joka on Messias, Korkeimman poika. Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen ja hän hallitsee iankaikkisesti Jaakobin huonetta!
Maria vapisi kauttaaltaan, mutta sai kysytyksi
- Olen neitsyt. Miten raskaus on mahdollinen?
Maria kuuli korvissaan sydämensä takovan rajusti, mutta hän tunsi rauhoittuvansa olennon edelleen jatkaessa
- Pyhän Hengen voima varjoaa sinut. Lasta tullaan kutsumaan Jumalan Pojaksi ja Daavidin pojaksi. Myös sukulaisesi Elisabet kantaa lasta kohdussaan jo kuudetta kuukautta.
- Tapahtukoon minulle niinkuin sanot, olenhan Herran palvelijatar!
Olento katosi ja Maria kurottautui kuin unessa kohti vedessä kelluvaa ruukkua, sai siitä kiinni ja täytti sen vedellä. Hän istui täyden ruukkunsa kanssa hetken läheisellä kivellä miettien kuulemiaan sanoja: synnyttäisin lapsen..Messiaan..joka hallitsisi iankaikkisesti.
Maria kiiruhti innoissaan kotia kohti ja tervehti vain kiireisesti ystävättäriään, jotka tulivat vastaan vedenhakumatkallaan. Nyt oli kiire kertomaan äidille ja isälle tämä suuri uutinen! Synnyttäisin Messiaan! Messiaan! Ja että iäkäs Elisabetkin, äidin serkku, on raskaana jo kuudennella kuulla, se on suuri uutinen! Vesi läikähti ruukusta hänen juostessaan rinnettä ylös ja hän hiljensi hiukan vauhtiaan. Ja miten rakas sulhaseni Joosefkin ilahtuu! Isä ja Joosef puhuvat aina joka sapattiaterialla vain Messiaan tulosta! Marian kasvot olivat aivan innosta punaiset, kun hän lopulta astui kodin ovesta sisään ja vei ruukkunsa paikalleen nurkassa olevan kaapin päälle.
- Missä viivyit Maria? Sapatti alkaa pian ja sinun on vielä juostava hakemaan hunajaa Januan talosta tätä piirasta varten, menehän nyt!
- Äiti, minä näin kaivolla enkelin. Hän sanoi, että synnyttäisin Messiaan!
- Mitä sinä lapsi puhut? Joudu nyt Janualle. Äläkä mene lähelle jyrkännettä vaan mene kiertotietä ettet joudu vaaraan!
Äiti tuli ovelle katselemaan Marian juostessa rinnettä alas kunnes tämän mustana liehuva tukka ja sininen hame katosivat puiden taakse. Äiti oli hetkeksi unohtanut kiireensä ja mietti hämmentyneenä, mitä ihmettä Maria oli kertonut kaivolla tapahtuneen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)