lauantai 28. tammikuuta 2012
perjantai 6. tammikuuta 2012
KÄTKETTY MESSIAS Messias-ennustusviitteet
....1. ....Lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu.Jesaja 11
....2. ....Messias on Jumalan Poika, Herra meidän vanhurskautemme. Jeremia 23:6 ja 33:16
....3. ....Hän syntyy neitseestä Beetlehemissä. Jesaja 7:14 ja Miika 5:1-2
....4. ....Hänen alkuperänsä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. Miika 5:1
....5. ....Messias, kulmakivi, hylätään. Psalmi 118:21
....6. ....On nöyrä, ratsastaa aasilla. Sakaria 9:9
....7. ....Kuolee sovituskuoleman kansansa rikkomusten tähden. Jesaja 53
....8. ....Vaimon siemen polkee rikki pään pahalta, joka pistää häntä kantapäähän 1.Moos 3:15
....9. ....Istuu Korkeimman oikealle puolelle. Psalmi 110:1
...10. ...Herätetään kuolleista. Psalmi 2: 7
...11. ...Hallitsee rautaisella valtikalla pakanoita. Psalmi 2:8-9
...12. ...Maan pakanakansat ja kuninkaat nousevat Voideltua vastaan. Psalmi 2:1-2..
...13. ...Toiminta-alue Sebulonin ja Naftalin maa, pakanain Galilea, Merentie. Jesaja 8:23
....2. ....Messias on Jumalan Poika, Herra meidän vanhurskautemme. Jeremia 23:6 ja 33:16
....3. ....Hän syntyy neitseestä Beetlehemissä. Jesaja 7:14 ja Miika 5:1-2
....4. ....Hänen alkuperänsä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. Miika 5:1
....5. ....Messias, kulmakivi, hylätään. Psalmi 118:21
....6. ....On nöyrä, ratsastaa aasilla. Sakaria 9:9
....7. ....Kuolee sovituskuoleman kansansa rikkomusten tähden. Jesaja 53
....8. ....Vaimon siemen polkee rikki pään pahalta, joka pistää häntä kantapäähän 1.Moos 3:15
....9. ....Istuu Korkeimman oikealle puolelle. Psalmi 110:1
...10. ...Herätetään kuolleista. Psalmi 2: 7
...11. ...Hallitsee rautaisella valtikalla pakanoita. Psalmi 2:8-9
...12. ...Maan pakanakansat ja kuninkaat nousevat Voideltua vastaan. Psalmi 2:1-2..
...13. ...Toiminta-alue Sebulonin ja Naftalin maa, pakanain Galilea, Merentie. Jesaja 8:23
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
KÄTKETTY MESSIAS Raamattuviitteet
Paikat lähinnä Matteus 1:ssä, Matteus 2:ssa, Luukas 2:ssa, lisäksi joitain viittauksia Vanhaantestamenttiin.
1. Miriam Ein Keremiin, Juudean vuorimaahan Elishevan ja Sakariaan, sukulaistensa luo.
Luukas 1:39 - 56
2. Elisheva synnyttää Luukas 1:57
3. Enkeli vakuuttaa Joosefin Miriamin syyttömyydestä Matt. 1: 18 - 25
4. Ympärileikkaus 8 päivän ikäisenä Luukas 2: 21, 3. Mooses 12: 3, 1. Mooses 17: 9 - 14
5. Miriamin synnytyksen jälkeinen aika: Paimenet Luukas 2: 8 - 20, Pojan jälkeen 7 pv saa
stainen 3. Mooses 12:2, pojan jälkeen 33 päivää kotona 3. Mooses 12: 4
6. Miriam ja Joosef tekivät kaiken, mikä lain mukaan on tehtävä Luukas 2: 39 ja Luukas 2: 22
7. Jeshua, miespuolinen esikoinen luettiin Herralle kuuluvaksi Luukas 2:22-24,
8. Kun Miriamin puhdistuspäivät, olivat ohi, alkoi matka temppeliin, jossa uhriksi vietiin pari
metsäkyyhkystä, jotka pappi vei Herran eteen ja sitten toimitti Miriamin sovituksen ja niin hän
oli puhdas Luukas 2: 22 - 24 Vanhukset temppelissä Luukas 2: 25 - 38
9. Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupun-
kiinsa Nasaretiin. Mutta yllättävä mutka tuli matkaan ruhtinaitten käynnin jälkeen ja kesken
matkan he joutuivat pakenemaan Egyptiin muutamaksi vuodeksi. "Tietäjät" Matteus 2:1 - 2
olivat nähneet itämailla tähtien asennosta, että kuningas syntynyt Juutalaisille. He matkasi-
vat Herodeksen luo oman aivoituksensa mukaan. Tullessaan ulos palatsista he näkivät
uudelleen itämailla näkemänsä tähden, joka johti heidät taloon, jossa lapsi oli Matteus 2:1-12
10.Pako Egyptiin Matteus 2: 13 - 15, Hoosea 11: 1
11.Lastenmurha Matteus 2: 16 - 18
12.Paluu Egyptistä Matteus 2: 19 - 23
1. Miriam Ein Keremiin, Juudean vuorimaahan Elishevan ja Sakariaan, sukulaistensa luo.
Luukas 1:39 - 56
2. Elisheva synnyttää Luukas 1:57
3. Enkeli vakuuttaa Joosefin Miriamin syyttömyydestä Matt. 1: 18 - 25
4. Ympärileikkaus 8 päivän ikäisenä Luukas 2: 21, 3. Mooses 12: 3, 1. Mooses 17: 9 - 14
5. Miriamin synnytyksen jälkeinen aika: Paimenet Luukas 2: 8 - 20, Pojan jälkeen 7 pv saa
stainen 3. Mooses 12:2, pojan jälkeen 33 päivää kotona 3. Mooses 12: 4
6. Miriam ja Joosef tekivät kaiken, mikä lain mukaan on tehtävä Luukas 2: 39 ja Luukas 2: 22
7. Jeshua, miespuolinen esikoinen luettiin Herralle kuuluvaksi Luukas 2:22-24,
8. Kun Miriamin puhdistuspäivät, olivat ohi, alkoi matka temppeliin, jossa uhriksi vietiin pari
metsäkyyhkystä, jotka pappi vei Herran eteen ja sitten toimitti Miriamin sovituksen ja niin hän
oli puhdas Luukas 2: 22 - 24 Vanhukset temppelissä Luukas 2: 25 - 38
9. Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupun-
kiinsa Nasaretiin. Mutta yllättävä mutka tuli matkaan ruhtinaitten käynnin jälkeen ja kesken
matkan he joutuivat pakenemaan Egyptiin muutamaksi vuodeksi. "Tietäjät" Matteus 2:1 - 2
olivat nähneet itämailla tähtien asennosta, että kuningas syntynyt Juutalaisille. He matkasi-
vat Herodeksen luo oman aivoituksensa mukaan. Tullessaan ulos palatsista he näkivät
uudelleen itämailla näkemänsä tähden, joka johti heidät taloon, jossa lapsi oli Matteus 2:1-12
10.Pako Egyptiin Matteus 2: 13 - 15, Hoosea 11: 1
11.Lastenmurha Matteus 2: 16 - 18
12.Paluu Egyptistä Matteus 2: 19 - 23
perjantai 30. joulukuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS XXIII
Miriam ja Joosef ja Jeshua - poika olivat onnellisia lähestyessään pitkään matkattuaan tuttua Nasaretinvuorta vanhalla aasillaan. Jeshua juoksenteli aasin vierellä isänsä perässä. Miriam istui juhdan selässä. Hän odotti jo pientä siskoa tai veljeä Jeshualle. Joosefin ohimoille oli ilmaantunut muutama harmaa hius, mutta rakentajantyöt Egyptin Aleksandriassa olivat pitäneet hänet vahvana voimiltaan. Joosef muisteli Aleksandrian suurta synagoogaa, jossa saarna ei kuulunut hallin perälle saakka, vaan avustaja juoksi sinne toistamaan rabbin sanat. Siinäpä onkin kertomista Nasaretin väelle, hän mietti. Sitten hänen ajatuksensa siirtyivät hänen rakentamaansa kotiin, joka oli heitä varten ollut tyhjillään ja nyt saisi vihdoin heidät asukkaikseen.
Myös Miriam ajatteli tulevaa kotia. He olivat usein vierailleet siellä sen ollessa vielä keskeneräinen, joten Miriam tiesi, miten kaunis ja taidokas se oli ja miten rakkaudella Joosef oli sitä heille rakentanut.
Samassa he havahtuivat ajatuksistaan kuullessaan takaa kaukaa hevosen laukan ääntä. Vaistomaisesti Joosef nosti pikku Jeshuan Miriamin eteen aasin selkään ja peitti hänet äitinsä viitan alle.
Mutta heidän säikähdyksensä oli turha. Tulija oli heidän tuttunsa Nasaretista. Mies pysähtyi tervehtimään heitä innokkaasti huomattuaan, keitä he olivat. Nyt pikku Jeshuakin esiteltiin hänelle. Mutta samassa mies huudahti menevänsä hetimiten viemään ilouutisia perille Nasaretiin. Hän karautti hevosensa laukkaan ja tuulen lailla kiiti kiemurtelevan tien ylös rinnettä.
Pieni palaava perhe liikkui rauhallisesti ylös jyrkkää polkua. Tuntui, että aasi tajusi myös, että kotiin ollaan tulossa, sillä se ei yhtään hiljentänyt vauhtiaan mäessä. Joosef ja Miriam vilkaisivat vähän väliä toisiaan onnellisen näköisinä. Pieni Jeshua oli taas laskeutunut kävelemään aasin vierelle pitäen kiinni sen valjaista.
Silloin he huomasivat jonkun juoksevan mäkeä alas musta takki liehuen. -Sehän näyttää aivan Nasaretin rabbilta! Ja toden totta, iloinen rabbi huuteli jo kaukaa tervehdyksiä ja tervetulotoivotuksia. Hiukan harmaantunut, mutta muuten hän oli aivan kuin ennen! Tukeva rabbi lähestyy reippaasti kävellen ja hengitystään tasaillen.
- Rakkaat lapset, tervetuloa kotiin! Miriam, siunattu ole sinä äiti Israelissa! Olen niin odottanut teitä! Joosef, esittelehän minulle poikasi! Sanoit silloin, että hänen nimekseen tulee Jeshua Immanuel. - Kyllä, tässä on Jeshua, 5 - vuotias! sanoi Joosef ylpeänä. - Jeshua, tässä on meidän kylän rabbi Benjamin, sinun rabbisi! Jeshua katseli hymyillen mustapukuista miestä, jonka iloiset silmät tuikkivat ystävällisesti.
Rabbi otti Jeshuan syliinsä ja heilautti pojan hartioillensa ja pitäen kiinni hänen käsistään lähti kulkemaan mäkeä ylös. - Asser kertoi kaikille tulostanne! Koko kylän väki saattaa olla siellä pian teitä vastassa! sanoi rabbi ja omaa Messiastaan harteillaan kantaen lähti johdattamaan pikku perhettä kohti Nasaretin kotikylää.
Myös Miriam ajatteli tulevaa kotia. He olivat usein vierailleet siellä sen ollessa vielä keskeneräinen, joten Miriam tiesi, miten kaunis ja taidokas se oli ja miten rakkaudella Joosef oli sitä heille rakentanut.
Samassa he havahtuivat ajatuksistaan kuullessaan takaa kaukaa hevosen laukan ääntä. Vaistomaisesti Joosef nosti pikku Jeshuan Miriamin eteen aasin selkään ja peitti hänet äitinsä viitan alle.
Mutta heidän säikähdyksensä oli turha. Tulija oli heidän tuttunsa Nasaretista. Mies pysähtyi tervehtimään heitä innokkaasti huomattuaan, keitä he olivat. Nyt pikku Jeshuakin esiteltiin hänelle. Mutta samassa mies huudahti menevänsä hetimiten viemään ilouutisia perille Nasaretiin. Hän karautti hevosensa laukkaan ja tuulen lailla kiiti kiemurtelevan tien ylös rinnettä.
Pieni palaava perhe liikkui rauhallisesti ylös jyrkkää polkua. Tuntui, että aasi tajusi myös, että kotiin ollaan tulossa, sillä se ei yhtään hiljentänyt vauhtiaan mäessä. Joosef ja Miriam vilkaisivat vähän väliä toisiaan onnellisen näköisinä. Pieni Jeshua oli taas laskeutunut kävelemään aasin vierelle pitäen kiinni sen valjaista.
Silloin he huomasivat jonkun juoksevan mäkeä alas musta takki liehuen. -Sehän näyttää aivan Nasaretin rabbilta! Ja toden totta, iloinen rabbi huuteli jo kaukaa tervehdyksiä ja tervetulotoivotuksia. Hiukan harmaantunut, mutta muuten hän oli aivan kuin ennen! Tukeva rabbi lähestyy reippaasti kävellen ja hengitystään tasaillen.
- Rakkaat lapset, tervetuloa kotiin! Miriam, siunattu ole sinä äiti Israelissa! Olen niin odottanut teitä! Joosef, esittelehän minulle poikasi! Sanoit silloin, että hänen nimekseen tulee Jeshua Immanuel. - Kyllä, tässä on Jeshua, 5 - vuotias! sanoi Joosef ylpeänä. - Jeshua, tässä on meidän kylän rabbi Benjamin, sinun rabbisi! Jeshua katseli hymyillen mustapukuista miestä, jonka iloiset silmät tuikkivat ystävällisesti.
Rabbi otti Jeshuan syliinsä ja heilautti pojan hartioillensa ja pitäen kiinni hänen käsistään lähti kulkemaan mäkeä ylös. - Asser kertoi kaikille tulostanne! Koko kylän väki saattaa olla siellä pian teitä vastassa! sanoi rabbi ja omaa Messiastaan harteillaan kantaen lähti johdattamaan pikku perhettä kohti Nasaretin kotikylää.
KÄTKETTY MESSIAS XXII
Rabbi Benjamin kulki mustassa juhlapuvussaan ja hatussaan synagogan aamujumalanpalvelukseen kainalossaan muutamia kirjakääröjä. Hän oli hyvin valmistautunut, sillä hän tiesi, että jälleen virallisen osuuden päätyttyä hän kohtaa monta innokasta kysymystä Messiaasta. Monet juhlapukuiset nuorukaiset istuivat jo pyhään kokoontumispaikkaan rabbin talosta johtavan tien varren kiviaidoilla ja liittyivät heti opettajansa seuraan haluten hyödyntää jokaisen varhaisen sapattiaamun hetken kuullakseen jos mahdollista sanan opettajansa huulilta.
Osa väestä poistui Jumalanpalveluksen jälkeen, mutta suurin osa jäi vielä istumaan, kuten tavaksi oli tullut sen jälkeen, kun noita ihmeellisiä tapahtumia alkoi ilmetä Nasaretin kylässä. Nuorimpien ryhmä ei kauan pystynyt hillitsemään itseään, vaan joku sieltä jo kuiskasi: - Rabbi, kerro meille Messiaasta! Koko sali hiljeni ja kaikkien katseet olivat käännetyt rakastettuun hengelliseen johtajaan päin.
- Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuolemanvarjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja Hänen nimensä on: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas, sanoo Jesaja. Ja Jeremia puhuu näin: Tämä on Hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: Herra on meidän vanhurskautemme! Messias on siis Jumala, Jumalan Poika, Herra. Hän syntyy neitseestä, kertoo Jesaja ja että neitsyt nimittää Hänet Immanueliksi, joka siis tarkoittaa, että Jumala on meidän kanssamme. Hänen alkuperänsä on hamasta muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista, sanoo Miika. Kaikki läsnäolijat kuuntelivat jännittyneinä henkeänsä pidätellen. Rabbi hiljeni hetkeksi.
Sitten hän huokasi syvään ja sanoi: - Me hylkäämme Messiaan! Salissa kävi kohahdus, vastalauseet, anovat kuiskaukset siitä, etteihän se pidä paikkaansa, risteilivät salissa. -Messias on kulmakivi! Me, rakentajat, hylkäämme sen! Näin kerrotaan profeetta Jesajan kirjassa, että Messiaasta, kulmakivestä, tulee meille loukkauskivi ja kompastuksen kallio! Sanat rabbi sanoi tuskaisesti, sillä näin oli kirjoitettu. - Hän on nöyrä kuningas, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kertoo Sakaria - profeetta. Mutta ennenkaikkea Hän on kuitenkin voittoisa, myös pakanoita rautaisella valtikalla hallitseva kuningas! Ja vaikka Jesaja kertoo, että Hänen kätensä ja jalkansa lävistetään ja Messias kuolee sovituskuoleman kaikkien edestä, jotenkin Hän kuitenkin rakastaa kansaansa, sillä Messias sanoi itseään haavoitetun nimenomaan ystäviensä huoneessa. Hän on se siemen, josta jo paratiisissa sanottiin, että Hän polkee rikki saatanan pään. Ja Hän on suuri ylimmäinen pappi. Jotenkin Hän tulee selviämään siitä, että Häntä haavoitetaan, sillä Hän on hallitseva iankaikkisesti, eikä Hänen valtakunnallaan ole loppua oleman! Lopetamme tähän valtavaan kohtaan: - Psalmissaan Daavid sanoo alussa, että - Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen Sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi! Ylistetty olkoon Herramme, joka on meille luvannut Messiaan. Ja Hän on saapuva! Aamen!
Pimeys oli jo laskeutunut Galilean vuorille ja raikkaan viilenevä yötuuli puhalsi mustapukuisen joukon soluessa ulos synagogan ovesta. Keskustelu jatkui silti vilkkaana koko ajan. Ne, joilla oli perhe odottamassa kotona, lähtivät, mutta poikamiehet jatkoivat vielä hyvän tovin ulkona keskustelua tuosta rakastetusta ja vuosituhansia kaivatusta, heidän Messiaastaan!
Osa väestä poistui Jumalanpalveluksen jälkeen, mutta suurin osa jäi vielä istumaan, kuten tavaksi oli tullut sen jälkeen, kun noita ihmeellisiä tapahtumia alkoi ilmetä Nasaretin kylässä. Nuorimpien ryhmä ei kauan pystynyt hillitsemään itseään, vaan joku sieltä jo kuiskasi: - Rabbi, kerro meille Messiaasta! Koko sali hiljeni ja kaikkien katseet olivat käännetyt rakastettuun hengelliseen johtajaan päin.
- Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuolemanvarjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja Hänen nimensä on: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas, sanoo Jesaja. Ja Jeremia puhuu näin: Tämä on Hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: Herra on meidän vanhurskautemme! Messias on siis Jumala, Jumalan Poika, Herra. Hän syntyy neitseestä, kertoo Jesaja ja että neitsyt nimittää Hänet Immanueliksi, joka siis tarkoittaa, että Jumala on meidän kanssamme. Hänen alkuperänsä on hamasta muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista, sanoo Miika. Kaikki läsnäolijat kuuntelivat jännittyneinä henkeänsä pidätellen. Rabbi hiljeni hetkeksi.
Sitten hän huokasi syvään ja sanoi: - Me hylkäämme Messiaan! Salissa kävi kohahdus, vastalauseet, anovat kuiskaukset siitä, etteihän se pidä paikkaansa, risteilivät salissa. -Messias on kulmakivi! Me, rakentajat, hylkäämme sen! Näin kerrotaan profeetta Jesajan kirjassa, että Messiaasta, kulmakivestä, tulee meille loukkauskivi ja kompastuksen kallio! Sanat rabbi sanoi tuskaisesti, sillä näin oli kirjoitettu. - Hän on nöyrä kuningas, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kertoo Sakaria - profeetta. Mutta ennenkaikkea Hän on kuitenkin voittoisa, myös pakanoita rautaisella valtikalla hallitseva kuningas! Ja vaikka Jesaja kertoo, että Hänen kätensä ja jalkansa lävistetään ja Messias kuolee sovituskuoleman kaikkien edestä, jotenkin Hän kuitenkin rakastaa kansaansa, sillä Messias sanoi itseään haavoitetun nimenomaan ystäviensä huoneessa. Hän on se siemen, josta jo paratiisissa sanottiin, että Hän polkee rikki saatanan pään. Ja Hän on suuri ylimmäinen pappi. Jotenkin Hän tulee selviämään siitä, että Häntä haavoitetaan, sillä Hän on hallitseva iankaikkisesti, eikä Hänen valtakunnallaan ole loppua oleman! Lopetamme tähän valtavaan kohtaan: - Psalmissaan Daavid sanoo alussa, että - Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen Sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi! Ylistetty olkoon Herramme, joka on meille luvannut Messiaan. Ja Hän on saapuva! Aamen!
Pimeys oli jo laskeutunut Galilean vuorille ja raikkaan viilenevä yötuuli puhalsi mustapukuisen joukon soluessa ulos synagogan ovesta. Keskustelu jatkui silti vilkkaana koko ajan. Ne, joilla oli perhe odottamassa kotona, lähtivät, mutta poikamiehet jatkoivat vielä hyvän tovin ulkona keskustelua tuosta rakastetusta ja vuosituhansia kaivatusta, heidän Messiaastaan!
torstai 29. joulukuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS XXI
Aaron tovereineen yöpyi tilavan keittiön lattialla. Aamulla heidän syötyään ja seurusteltuaan suloisen Johanan - pienokaisen kanssa, joka näytti kietovan miehet aivan täysin pikkusormensa ympärille, miehet vakavoituivat.
He alkoivat uudelleen keskustella siitä, miten turvata Mirjam, Joosef ja pieni Jeshua - vauva mielipuolisen Herodeksen nuuskijoilta. He päättivät, ettei totuutta kerrottaisi kenellekään muulle kuin Joosefin iäkkäälle isälle ja Miriamin vanhemmille, niin ja rabbille tietysti! Muille sanottaisiin vain, että he ovat turvassa ja palaavat myöhemmin kotiin. Myös Beetlehemiin lähetettäisiin sana, ettei heidän tarvitse huolehtia. Ei sen enempää. Ruhtinaista kyllä kerrottaisiin.
Miehet ratsastivat levänneillä ja ruokituilla hevosilla kotimatkaa jo paljon rauhallisemmin ja lopulta viimeinen ylämäki jo kaukaa häämötti heidän edessään. Nasaretin vuori oli harjumainen ja karu lukuunottamatta useita öljypuita sen rinteillä. Tie, jota ajettiin ylös kylään vaunuilla, teki monta suurta mutkaa. Paljon suorempi oli kapea ratsain ja kävellen kuljettava polku, jota miehet ohjasivat hevoset kulkemaan. Matka oli ollut pitkä ja viimeinen rinne oli jyrkkä, joten miehet antoivat hevosten kävellä kotia kohti omaa tahtiaan.
Heidän tultuaan tasanteelle, jolla kylä sijaitsi, joku näki heidät ja alkoi huudella tervetulotoivotuksia niin kovalla äänellä, että muutkin tiesivät tulla paikalle. Kylän väki näki heti tulijoiden kasvoista, että heillä oli hyviä uutisia. Miehet sanoivat vain, että he ovat turvassa ja heidän olinpaikkaansa ei kerrota. Viedessään hevosia tallille, riisuessaan niitä valjaista ja sukiessaan niitä miehet kertoivat, mitä olivat kuulleet lasten murhista Beetlehemissä julman mielipuolisen Herodeksen etsittyä turhaan Jeshua - lasta, jonka Jumala oli kätkenyt piiloon vanhempinensa. Kyläläisten katselivat toisiaan kauhistunein ilmein heidän käsittäessään koko tilanteen kauheuden ja sen, missä vaarassa Miriam, Joosef ja syntynyt pienokainen olivat olleet ja ehkä juuri nytkin vielä mahdollisesti olivat. Mutta kysymykset itämaiden ruhtinaiden vierailusta ja lahjoista eivät olleet loppua ollenkaan. Siinä oli taas heille uusi todiste siitä, että Nasaretin pieni Jeshua - vauva oli kuin olikin vuosituhansia odotettu ja kaivattu Messias. Se kirvoitti taas kylällä uuden mielenkiinnon Tooran ja profeettojen ja psalmien kertomiin Messias - ennustuksiin.
Aaron istui kotona odottamassa isäänsä, joka pian tulisi kotiin työmaaltaan. Hän kertoili äidilleen, joka valmisteli hänelle ruokaa pöytään, kaikesta siitä, mitä oli matkallaan saanut tietää. Aaron vakuutteli uudestaan ja uudestaan, ettei asioista saanut kertoa sitä, missä nuori perhe oli, ei kenellekään. Järkyttynyt äiti itki kuunnellessaan poikansa kertomusta ja kiitteli Jumalaa suuresta armosta tyttärensä perhettä kohtaan. Mutta ruhtinaista kuultuaan hänen itkunsa vaihtui riemuksi ja ihmettelyksi. Samassa isä jo tulikin kotiin. Joku oli isälle jo maininnut hänen kylän toria ylittäessään, että Aaron oli tullut kotiin hyviä uutisia mukanaan.
Kun Aaron oli kertonut silminnähden helpottuneelle isälle kaiken alusta loppuun heidän nauttiessaan äidin valmistamaa maistuvaa ateriaa, miehet lähtivät rabbin puheille. He pyysivät hänet puutarhaansa ja kertoivat hänelle kaiken. Kyynel kimalsi tuon Jumalan palvelijan silmäkulmassa Aaronin lopetettua kertomuksensa. - Meidän on sinetöitävä huulemme siitä, missä Messias - vauva on. Hänestähän tietää jo ties kuinka moni eri puolilla Israelia. Jos joku kysyy, sanomme vain, että he ovat kadonneet pitkällä matkallaan mennessään veroluetteloon kirjattavaksi. Eikä sitä kukaan todella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tiedäkään!
Aaron ja isä lähtivät kohti kotia ja rabbi palasi Messias - tutkimustensa pariin. Rebetsinin innokas kysely kuitenkin keskeytti hänet hyvin pian, ja kaiken iltaa rabbi kertoili vaimolleen ruhtinaiden vierailusta Herodeksen palatsissa ja sitä seuranneesta murhenäytelmästä Beetlehemissä. Kun rabbin vaimo tajusi, että Joosefin perhe saattoi olla vieläkin vaarassa, hän lakkasi siinä paikassa kyselemästä sen enempää. Oli hyvä tietää, että pikku Jeshua oli vanhempinensa jossakin varmassa kätköpaikassa ja palaisi aikanansa kotiin, kun vaara olisi ohitse.
He alkoivat uudelleen keskustella siitä, miten turvata Mirjam, Joosef ja pieni Jeshua - vauva mielipuolisen Herodeksen nuuskijoilta. He päättivät, ettei totuutta kerrottaisi kenellekään muulle kuin Joosefin iäkkäälle isälle ja Miriamin vanhemmille, niin ja rabbille tietysti! Muille sanottaisiin vain, että he ovat turvassa ja palaavat myöhemmin kotiin. Myös Beetlehemiin lähetettäisiin sana, ettei heidän tarvitse huolehtia. Ei sen enempää. Ruhtinaista kyllä kerrottaisiin.
Miehet ratsastivat levänneillä ja ruokituilla hevosilla kotimatkaa jo paljon rauhallisemmin ja lopulta viimeinen ylämäki jo kaukaa häämötti heidän edessään. Nasaretin vuori oli harjumainen ja karu lukuunottamatta useita öljypuita sen rinteillä. Tie, jota ajettiin ylös kylään vaunuilla, teki monta suurta mutkaa. Paljon suorempi oli kapea ratsain ja kävellen kuljettava polku, jota miehet ohjasivat hevoset kulkemaan. Matka oli ollut pitkä ja viimeinen rinne oli jyrkkä, joten miehet antoivat hevosten kävellä kotia kohti omaa tahtiaan.
Heidän tultuaan tasanteelle, jolla kylä sijaitsi, joku näki heidät ja alkoi huudella tervetulotoivotuksia niin kovalla äänellä, että muutkin tiesivät tulla paikalle. Kylän väki näki heti tulijoiden kasvoista, että heillä oli hyviä uutisia. Miehet sanoivat vain, että he ovat turvassa ja heidän olinpaikkaansa ei kerrota. Viedessään hevosia tallille, riisuessaan niitä valjaista ja sukiessaan niitä miehet kertoivat, mitä olivat kuulleet lasten murhista Beetlehemissä julman mielipuolisen Herodeksen etsittyä turhaan Jeshua - lasta, jonka Jumala oli kätkenyt piiloon vanhempinensa. Kyläläisten katselivat toisiaan kauhistunein ilmein heidän käsittäessään koko tilanteen kauheuden ja sen, missä vaarassa Miriam, Joosef ja syntynyt pienokainen olivat olleet ja ehkä juuri nytkin vielä mahdollisesti olivat. Mutta kysymykset itämaiden ruhtinaiden vierailusta ja lahjoista eivät olleet loppua ollenkaan. Siinä oli taas heille uusi todiste siitä, että Nasaretin pieni Jeshua - vauva oli kuin olikin vuosituhansia odotettu ja kaivattu Messias. Se kirvoitti taas kylällä uuden mielenkiinnon Tooran ja profeettojen ja psalmien kertomiin Messias - ennustuksiin.
Aaron istui kotona odottamassa isäänsä, joka pian tulisi kotiin työmaaltaan. Hän kertoili äidilleen, joka valmisteli hänelle ruokaa pöytään, kaikesta siitä, mitä oli matkallaan saanut tietää. Aaron vakuutteli uudestaan ja uudestaan, ettei asioista saanut kertoa sitä, missä nuori perhe oli, ei kenellekään. Järkyttynyt äiti itki kuunnellessaan poikansa kertomusta ja kiitteli Jumalaa suuresta armosta tyttärensä perhettä kohtaan. Mutta ruhtinaista kuultuaan hänen itkunsa vaihtui riemuksi ja ihmettelyksi. Samassa isä jo tulikin kotiin. Joku oli isälle jo maininnut hänen kylän toria ylittäessään, että Aaron oli tullut kotiin hyviä uutisia mukanaan.
Kun Aaron oli kertonut silminnähden helpottuneelle isälle kaiken alusta loppuun heidän nauttiessaan äidin valmistamaa maistuvaa ateriaa, miehet lähtivät rabbin puheille. He pyysivät hänet puutarhaansa ja kertoivat hänelle kaiken. Kyynel kimalsi tuon Jumalan palvelijan silmäkulmassa Aaronin lopetettua kertomuksensa. - Meidän on sinetöitävä huulemme siitä, missä Messias - vauva on. Hänestähän tietää jo ties kuinka moni eri puolilla Israelia. Jos joku kysyy, sanomme vain, että he ovat kadonneet pitkällä matkallaan mennessään veroluetteloon kirjattavaksi. Eikä sitä kukaan todella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tiedäkään!
Aaron ja isä lähtivät kohti kotia ja rabbi palasi Messias - tutkimustensa pariin. Rebetsinin innokas kysely kuitenkin keskeytti hänet hyvin pian, ja kaiken iltaa rabbi kertoili vaimolleen ruhtinaiden vierailusta Herodeksen palatsissa ja sitä seuranneesta murhenäytelmästä Beetlehemissä. Kun rabbin vaimo tajusi, että Joosefin perhe saattoi olla vieläkin vaarassa, hän lakkasi siinä paikassa kyselemästä sen enempää. Oli hyvä tietää, että pikku Jeshua oli vanhempinensa jossakin varmassa kätköpaikassa ja palaisi aikanansa kotiin, kun vaara olisi ohitse.
maanantai 26. joulukuuta 2011
KÄTKETTY MESSIAS XX
Kaikki pienen Nasaretin asukkaat olivat suorittaneet velvollisuutensa käydä rekisteröitymässä kukin synnyinkaupungissaan. Elämä palasi vähitellen tavanomaisiin uomiinsa paitsi että tavattoman suuri innostus tutkia profeettojen Messiaan tuloa koskevia ennustuksia oli vallannut heidät. Joosefin pientä perhettä odotettiin kovasti palaavaksi ja vähitellen alettiin ihmetellä, missä he mahtoivat viipyä. Aluksi syyksi yritettiin ajatella Miriamin synnytyksen läheisyyttä, tai houkutusta katsella Jerusalemia ja temppeliä, mutta lopulta huoli kasvoi niin suureksi, ettei auttanut muu kuin että Aaron ja muutama muu nuori mies lähtivät ratsain Beetlehemiin ottamaan selvää tilanteesta.
Saman päivän iltana he jo karauttivat sukulaistalon pihaan vain kuullakseen Joosefin perheineen lähteneen jo monta päivää aiemmin kohti Nasaretia. Toinen seikka, joka sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä oli uutinen kuningas Herodeksen suorittamasta hirmuteosta: hän oli murhauttanut kaikki alle kaksivuotiaat vauvat Beetlehemissä etsiessään vastasyntynyttä Messias - lasta. Kauhuissaan he alkoivat rukoilla ja huutaa Jumalan puoleen ja vähitellen heidän mieleensä laskeutui jonkinlainen rauha siitä, että Messias - Jeshua on turvassa. Mutta he keskustelivat lapsen turvallisuudesta ja päättivät, että enää ei saa kenellekään kertoa lapsesta, kun hänen olinpaikkansa selviää, sillä julma Herodes varmasti etsii vielä lasta koko Israelin alueelta.
Esterin mieleen juolahti ajatus, että Annan sisko Elisheva asuu aivan Jerusalemin lähellä. Jospa siellä tiedettäisiin jotakin asiasta. Ja eipä aikaakaan, kun tämän toivonsäteen valtaamina Aaron ystävineen lähti illan pimenemisestä huolimatta ratsastamaan kohti Ein Keremiä. Suuri oli helpotus, kun siellä osattiin kertoa, mitä oli tapahtunut ja että Joosef perheineen oli jo todennäköisesti perillä Egyptissä. Siellähän on Aleksanteri Suuren perustama kaupunki Aleksandria, jossa on kuulemma enemmän juutalaisia kuin koko Israelissa. Kyllä he siellä pärjäävät. Sakarias kertoi miehille siitä, mitä oli tapahtunut heidän tavatessaan ja minkä aarteen ruhtinaat olivat tuoneet heille. Nuo aarteet ja Joosefin erinomainen ammattitaito takasi heille varmasti toimeentulon.
Aaron ja hänen seuralaisensa olivat aivan riemun vallassa. Mutta jokin vielä vaivasi mieltä. Nyt oli vielä varmistettava, että tieto paosta ei kantaudu tämän joukon ulkopuolelle. Messias - vauva on kätkettävä pahoilta ihmisiltä. Sitten Sakarias alkoi riemuita: Sanassa sanotaan: Egyptistä minä kutsuin poikani! Nyt on tämäkin ennustus täyttymässä. Aaron pohdiskeli, pitäisikö lähteä perään etsimään heitä.? Mutta tultiin yhdessä siihen lopputulokseen, että on turvallisempaa jättää heidät Jumalan ja suojelusenkelien käsiin.
- Olipa suuri virhe ulkomaisten ruhtinaiden mennä Herodeksen puheille! tuumaili siihen pappi Sakarias.
Saman päivän iltana he jo karauttivat sukulaistalon pihaan vain kuullakseen Joosefin perheineen lähteneen jo monta päivää aiemmin kohti Nasaretia. Toinen seikka, joka sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä oli uutinen kuningas Herodeksen suorittamasta hirmuteosta: hän oli murhauttanut kaikki alle kaksivuotiaat vauvat Beetlehemissä etsiessään vastasyntynyttä Messias - lasta. Kauhuissaan he alkoivat rukoilla ja huutaa Jumalan puoleen ja vähitellen heidän mieleensä laskeutui jonkinlainen rauha siitä, että Messias - Jeshua on turvassa. Mutta he keskustelivat lapsen turvallisuudesta ja päättivät, että enää ei saa kenellekään kertoa lapsesta, kun hänen olinpaikkansa selviää, sillä julma Herodes varmasti etsii vielä lasta koko Israelin alueelta.
Esterin mieleen juolahti ajatus, että Annan sisko Elisheva asuu aivan Jerusalemin lähellä. Jospa siellä tiedettäisiin jotakin asiasta. Ja eipä aikaakaan, kun tämän toivonsäteen valtaamina Aaron ystävineen lähti illan pimenemisestä huolimatta ratsastamaan kohti Ein Keremiä. Suuri oli helpotus, kun siellä osattiin kertoa, mitä oli tapahtunut ja että Joosef perheineen oli jo todennäköisesti perillä Egyptissä. Siellähän on Aleksanteri Suuren perustama kaupunki Aleksandria, jossa on kuulemma enemmän juutalaisia kuin koko Israelissa. Kyllä he siellä pärjäävät. Sakarias kertoi miehille siitä, mitä oli tapahtunut heidän tavatessaan ja minkä aarteen ruhtinaat olivat tuoneet heille. Nuo aarteet ja Joosefin erinomainen ammattitaito takasi heille varmasti toimeentulon.
Aaron ja hänen seuralaisensa olivat aivan riemun vallassa. Mutta jokin vielä vaivasi mieltä. Nyt oli vielä varmistettava, että tieto paosta ei kantaudu tämän joukon ulkopuolelle. Messias - vauva on kätkettävä pahoilta ihmisiltä. Sitten Sakarias alkoi riemuita: Sanassa sanotaan: Egyptistä minä kutsuin poikani! Nyt on tämäkin ennustus täyttymässä. Aaron pohdiskeli, pitäisikö lähteä perään etsimään heitä.? Mutta tultiin yhdessä siihen lopputulokseen, että on turvallisempaa jättää heidät Jumalan ja suojelusenkelien käsiin.
- Olipa suuri virhe ulkomaisten ruhtinaiden mennä Herodeksen puheille! tuumaili siihen pappi Sakarias.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)