Rabbi Benjamin kulki mustassa juhlapuvussaan ja hatussaan synagogan aamujumalanpalvelukseen kainalossaan muutamia kirjakääröjä. Hän oli hyvin valmistautunut, sillä hän tiesi, että jälleen virallisen osuuden päätyttyä hän kohtaa monta innokasta kysymystä Messiaasta. Monet juhlapukuiset nuorukaiset istuivat jo pyhään kokoontumispaikkaan rabbin talosta johtavan tien varren kiviaidoilla ja liittyivät heti opettajansa seuraan haluten hyödyntää jokaisen varhaisen sapattiaamun hetken kuullakseen jos mahdollista sanan opettajansa huulilta.
Osa väestä poistui Jumalanpalveluksen jälkeen, mutta suurin osa jäi vielä istumaan, kuten tavaksi oli tullut sen jälkeen, kun noita ihmeellisiä tapahtumia alkoi ilmetä Nasaretin kylässä. Nuorimpien ryhmä ei kauan pystynyt hillitsemään itseään, vaan joku sieltä jo kuiskasi: - Rabbi, kerro meille Messiaasta! Koko sali hiljeni ja kaikkien katseet olivat käännetyt rakastettuun hengelliseen johtajaan päin.
- Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuolemanvarjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja Hänen nimensä on: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas, sanoo Jesaja. Ja Jeremia puhuu näin: Tämä on Hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: Herra on meidän vanhurskautemme! Messias on siis Jumala, Jumalan Poika, Herra. Hän syntyy neitseestä, kertoo Jesaja ja että neitsyt nimittää Hänet Immanueliksi, joka siis tarkoittaa, että Jumala on meidän kanssamme. Hänen alkuperänsä on hamasta muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista, sanoo Miika. Kaikki läsnäolijat kuuntelivat jännittyneinä henkeänsä pidätellen. Rabbi hiljeni hetkeksi.
Sitten hän huokasi syvään ja sanoi: - Me hylkäämme Messiaan! Salissa kävi kohahdus, vastalauseet, anovat kuiskaukset siitä, etteihän se pidä paikkaansa, risteilivät salissa. -Messias on kulmakivi! Me, rakentajat, hylkäämme sen! Näin kerrotaan profeetta Jesajan kirjassa, että Messiaasta, kulmakivestä, tulee meille loukkauskivi ja kompastuksen kallio! Sanat rabbi sanoi tuskaisesti, sillä näin oli kirjoitettu. - Hän on nöyrä kuningas, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin, kertoo Sakaria - profeetta. Mutta ennenkaikkea Hän on kuitenkin voittoisa, myös pakanoita rautaisella valtikalla hallitseva kuningas! Ja vaikka Jesaja kertoo, että Hänen kätensä ja jalkansa lävistetään ja Messias kuolee sovituskuoleman kaikkien edestä, jotenkin Hän kuitenkin rakastaa kansaansa, sillä Messias sanoi itseään haavoitetun nimenomaan ystäviensä huoneessa. Hän on se siemen, josta jo paratiisissa sanottiin, että Hän polkee rikki saatanan pään. Ja Hän on suuri ylimmäinen pappi. Jotenkin Hän tulee selviämään siitä, että Häntä haavoitetaan, sillä Hän on hallitseva iankaikkisesti, eikä Hänen valtakunnallaan ole loppua oleman! Lopetamme tähän valtavaan kohtaan: - Psalmissaan Daavid sanoo alussa, että - Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen Sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi! Ylistetty olkoon Herramme, joka on meille luvannut Messiaan. Ja Hän on saapuva! Aamen!
Pimeys oli jo laskeutunut Galilean vuorille ja raikkaan viilenevä yötuuli puhalsi mustapukuisen joukon soluessa ulos synagogan ovesta. Keskustelu jatkui silti vilkkaana koko ajan. Ne, joilla oli perhe odottamassa kotona, lähtivät, mutta poikamiehet jatkoivat vielä hyvän tovin ulkona keskustelua tuosta rakastetusta ja vuosituhansia kaivatusta, heidän Messiaastaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti