tiistai 13. joulukuuta 2011

KÄTKETTY MESSIAS XVII

Väsyneinä mutta iloisina pieni perhe saapui Sakariaan talon pihalle, jonne talonväki riensi tervehtimään niin kovin tervetulleita vieraitaan.  - Miten ihanaa, että tulitte!  Olemme puhuneet monesti viime päivinä siitä, että kunpa poikkeaisitte tänne käydessänne Beetlehemissä.  Ja siinä te nyt olette!  Lähdetään sisälle, olemme juuri aloittaneet iltaruoan, joten saatte heti jotakin suuhunne!  Ja tässä on teidän ihana lapsenne!  - Poika, nimeltään Jeshua!  Tuskin kerkisimme Beetlehemiin, kun hän jo halusi tulla maailmaan!  Ja teidän lapsenne on jo yli puolivuotias!  - Kyllä, saimme terveen pojan, nimi on Johanan.  

Sukulaiset siirtyivät sisälle Joosefin vietyä aasin talliin ja annettua sille vettä ja heiniä.  Sisällä pikku Johanan istui vuoteen päällä katsellen ihmeissään tulijoita.  - Tässä on nyt silmäterämme, poika, jonka Herra meille antoi meille vanhoilla päivillämme.  Hän on juuri oppinut seisomaan tukea vasten, mutta Raamatun tekstejä hän jo tapailee isänsä kanssa.  Mutta nyt rupeamme syömään.  Olette varmaan uupuneita ja nälkäisiä.

Maria syötti Jeshua-vauvan ja laittoi hänet keittiön vauvansänkyyn.  Johanan konttasi leikkinurkkaukseensa ja haki sieltä rakkaimman aasilelunsa ja tuli näyttämään sitä Jeshualle, joka katseli kirkkain silmin, jotka painuivat samantien kiinni ja noin viisiviikkoinen Jeshua-vauva vaipui sikeään uneen. 

Kun maistuva ateria oli syöty, naiset jäivät keittiöön rupattelemaan ja Sakarias ja Joosef siirtyivät toiseen huoneeseen, jossa oli leveä pöytä täynnä pyhiä tekstejä sisältäviä kirjakääröjä.  Miehet kertoivat toisilleen tarkkaan kaikki ne ihmeelliset asiat, joita heille oli tapahtunut ja he tutkivat kirjoituksia vielä pitkään aamuyölle, kunnes vetäytyivät lopulta levolle.  He sopivat, että lähtisivät aamulla vielä käymään temppelissä Jerusalemissa.

 Miehet kertoivat aamuruoan jälkeen lähtevänsä Jerusalemiin temppelille. Sakarias oli luvannut näyttää Joosefille kaiken sen kauneuden ja loiston, jonka julma, mutta taitava rakentaja-kuningas Herodes oli pystyttänyt.  - Teillekin jää enemmän aikaa levätä ja rentoutua täällä, kun emme ole paikalla ruokittavana, he nauroivat satuloidessaan aasejaan matkalle.

Maria vetäytyi vuoteelle lepäämään ja samalla syötti Jeshua-vauvan, joka aivan silmissä kasvoi ja vahvistui.  Elisheva oli herännyt jo varhain ja ruokkinut rakastetun poikansa, joka näytti jo niin suurelta pienen Jeshuan rinnalla.  Elisheva nosti lapsensa seisomaan tukea vasten ja kehotti häntä näyttämään, miten hän osasi laulaa pyhiä tekstejä.  Johanan ilahtui ja alkoi laulaa pitäen kiinni sängyn pylväästä.  Sanoista sai senverran selvää, että naiset tiesivät hänen tapailevan erästä psalmia.  Lopussa oli Jumalan ylistys ja kuten Johanan oli nähnyt isänsä tekevän hänkin nosti kätensä ylös ja samassa lapsonen putosi istualleen.  Molemmat äidit riemuitsivat siitä, että lapsi selvästi jo tuon ikäisenä rakasti Israelin Pyhää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti