Aaron tovereineen yöpyi tilavan keittiön lattialla. Aamulla heidän syötyään ja seurusteltuaan suloisen Johanan - pienokaisen kanssa, joka näytti kietovan miehet aivan täysin pikkusormensa ympärille, miehet vakavoituivat.
He alkoivat uudelleen keskustella siitä, miten turvata Mirjam, Joosef ja pieni Jeshua - vauva mielipuolisen Herodeksen nuuskijoilta. He päättivät, ettei totuutta kerrottaisi kenellekään muulle kuin Joosefin iäkkäälle isälle ja Miriamin vanhemmille, niin ja rabbille tietysti! Muille sanottaisiin vain, että he ovat turvassa ja palaavat myöhemmin kotiin. Myös Beetlehemiin lähetettäisiin sana, ettei heidän tarvitse huolehtia. Ei sen enempää. Ruhtinaista kyllä kerrottaisiin.
Miehet ratsastivat levänneillä ja ruokituilla hevosilla kotimatkaa jo paljon rauhallisemmin ja lopulta viimeinen ylämäki jo kaukaa häämötti heidän edessään. Nasaretin vuori oli harjumainen ja karu lukuunottamatta useita öljypuita sen rinteillä. Tie, jota ajettiin ylös kylään vaunuilla, teki monta suurta mutkaa. Paljon suorempi oli kapea ratsain ja kävellen kuljettava polku, jota miehet ohjasivat hevoset kulkemaan. Matka oli ollut pitkä ja viimeinen rinne oli jyrkkä, joten miehet antoivat hevosten kävellä kotia kohti omaa tahtiaan.
Heidän tultuaan tasanteelle, jolla kylä sijaitsi, joku näki heidät ja alkoi huudella tervetulotoivotuksia niin kovalla äänellä, että muutkin tiesivät tulla paikalle. Kylän väki näki heti tulijoiden kasvoista, että heillä oli hyviä uutisia. Miehet sanoivat vain, että he ovat turvassa ja heidän olinpaikkaansa ei kerrota. Viedessään hevosia tallille, riisuessaan niitä valjaista ja sukiessaan niitä miehet kertoivat, mitä olivat kuulleet lasten murhista Beetlehemissä julman mielipuolisen Herodeksen etsittyä turhaan Jeshua - lasta, jonka Jumala oli kätkenyt piiloon vanhempinensa. Kyläläisten katselivat toisiaan kauhistunein ilmein heidän käsittäessään koko tilanteen kauheuden ja sen, missä vaarassa Miriam, Joosef ja syntynyt pienokainen olivat olleet ja ehkä juuri nytkin vielä mahdollisesti olivat. Mutta kysymykset itämaiden ruhtinaiden vierailusta ja lahjoista eivät olleet loppua ollenkaan. Siinä oli taas heille uusi todiste siitä, että Nasaretin pieni Jeshua - vauva oli kuin olikin vuosituhansia odotettu ja kaivattu Messias. Se kirvoitti taas kylällä uuden mielenkiinnon Tooran ja profeettojen ja psalmien kertomiin Messias - ennustuksiin.
Aaron istui kotona odottamassa isäänsä, joka pian tulisi kotiin työmaaltaan. Hän kertoili äidilleen, joka valmisteli hänelle ruokaa pöytään, kaikesta siitä, mitä oli matkallaan saanut tietää. Aaron vakuutteli uudestaan ja uudestaan, ettei asioista saanut kertoa sitä, missä nuori perhe oli, ei kenellekään. Järkyttynyt äiti itki kuunnellessaan poikansa kertomusta ja kiitteli Jumalaa suuresta armosta tyttärensä perhettä kohtaan. Mutta ruhtinaista kuultuaan hänen itkunsa vaihtui riemuksi ja ihmettelyksi. Samassa isä jo tulikin kotiin. Joku oli isälle jo maininnut hänen kylän toria ylittäessään, että Aaron oli tullut kotiin hyviä uutisia mukanaan.
Kun Aaron oli kertonut silminnähden helpottuneelle isälle kaiken alusta loppuun heidän nauttiessaan äidin valmistamaa maistuvaa ateriaa, miehet lähtivät rabbin puheille. He pyysivät hänet puutarhaansa ja kertoivat hänelle kaiken. Kyynel kimalsi tuon Jumalan palvelijan silmäkulmassa Aaronin lopetettua kertomuksensa. - Meidän on sinetöitävä huulemme siitä, missä Messias - vauva on. Hänestähän tietää jo ties kuinka moni eri puolilla Israelia. Jos joku kysyy, sanomme vain, että he ovat kadonneet pitkällä matkallaan mennessään veroluetteloon kirjattavaksi. Eikä sitä kukaan todella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tiedäkään!
Aaron ja isä lähtivät kohti kotia ja rabbi palasi Messias - tutkimustensa pariin. Rebetsinin innokas kysely kuitenkin keskeytti hänet hyvin pian, ja kaiken iltaa rabbi kertoili vaimolleen ruhtinaiden vierailusta Herodeksen palatsissa ja sitä seuranneesta murhenäytelmästä Beetlehemissä. Kun rabbin vaimo tajusi, että Joosefin perhe saattoi olla vieläkin vaarassa, hän lakkasi siinä paikassa kyselemästä sen enempää. Oli hyvä tietää, että pikku Jeshua oli vanhempinensa jossakin varmassa kätköpaikassa ja palaisi aikanansa kotiin, kun vaara olisi ohitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti