SYYSROMANTIIKKAA

SYYSHÄÄT

Punainen pihlaja häätalon eessä
kristalliriite rantaveessä
Aurinko punaa vielä taivaanrantaa
omenantuoksua hengitykses kantaa

Kerto:  Rakkaani
             silmies kirkas sini
             ripsesi mustat
             rusketuksesi kesän muistoa kantaa
             syksy kuitenkin enemmän antaa:  Sinut vaimoksein saan!

Olit pyhäkoulun tyttönen herkin
mä naapurinpoika
kanssasi leikin
kouluvuodet meidät erotti
mutta riparilla jälleen kohdattiin

Odotin tuletko seurakuntanuoriin
vai minne vie tiesi ja kiinnostuksesi?
Kun saavuit oli katseemme kertova: kolmisäikeinen ei katkea!

Opintovuodet taas kauas sun veivät luotani pois
luotani pois
vaan mielestäin eivät
Kun loma taas koitti sä palasit 
Meidät kihlasormus yhdisti


Kun opinnoistasi valmistuit
sä morsiushunnun yllesi puit
ja kätesi käsivarteeni tuit
Nyt johdan Sinut eteen Jumalan


Kerto